Metsä parantaa

(Lähde: Yle uutiset)

Jos lähimaastossasi on metsää, sinne kannattaa suunnata. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. Myös lihasjännitys vähenee. Kaikkein selkeimmin metsässä samoilu vaikuttaa mielialaan, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista.

– Luontohyödyt syntyvät ihmiselle tiedostamatta. Luonto vaikuttaa tavalla tai toisella ihmisiin, mutta vaikutuksen voimakkuus on erilainen. Toki turvallisuuden tunne on hyvin tärkeä, ettei metsä esimerkiksi pelota, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Metsän myönteiset vaikutukset näkyvät jo viidessätoista minuutissa, pitkään metsän terveyshyötyjä tutkinut Liisa Tyrväinen kertoo. Mitä pidempään metsässä viihtyy, sitä selvempiä vaikutukset kuitenkin ovat.

Luonnossa oleskelun vaikutuksia sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon on alettu painottaa entistä enemmän, kun tutkimustietoa on kertynyt lisää. Parhaillaan Luonnonvarakeskuksessa selvitetään, millainen metsä toimisi Suomessa terveysmetsänä eli ympäristönä, josta kävijät nappaisivat itselleen myönteisiä vaikutuksia mahdollisimman hyvin.

– Mitä isompi, hiljaisempi ja rauhallisempi alue, puhtaampi ilma ja rauhan tuntu metsässä on, sitä tehokkaampi ympäristö on tässä tarkoituksessa, Liisa Tyrväinen sanoo.

Esimerkiksi Sipoon terveyskeskus on järjestänyt luontokävelyitä kakkostyypin diabeetikoille ja lievästi masentuneille. Terveysmetsän idea on tullut Suomeen ulkomailta. Varsinkin Japanissa terveysmetsät ovat jo tavallisia.

"Liiku luonnossa, tuota jotain omaan ruokapöytään"

Kliinisen allergologian emeritusprofessori Tari Haahtelan ja hänen kollegojensa tutkimukset puolestaan viittaavat siihen, että luontokosketuksen väheneminen on monien sairauksien lisääntymisen taustalla.

– Meidän tulisi todella nyt tajuta, että kytkeydymme luontoon paitsi kuulo- ja näköaistin kautta, myös sen kautta, mitä me syömme, juomme, hengitämme ja kosketamme, Tari Haahtela sanoo.

Nopea kaupungistuminen on voinut köyhdyttää ihmisten mikrobistoa. Tämä on Haahtelan mukaan yhteydessä allergioiden, astman, diabeteksen, tulehduksellisten suolistosairauksien ja jopa Alzheimerin taudin lisääntymiseen. Ihmisen puolustusjärjestelmä voi tuottaa tulehdusreaktioita väärissä tilanteissa.

– Nyt näyttää siltä, että nyky-ympäristössä tulehduksen heittäminen peliin tapahtuu liian herkästi ja tilanteessa, jossa se ei ole tarkoituksenmukainen, Tari Haahtela sanoo.

Haahtelan mielestä luontoa pitäisi nyt tuoda lisää kaupunkiympäristöön. Jokaisen kannattaisi lisätä omaa kosketustaan luontoon. Hän antaa esimerkkejä.

– Liiku luonnossa. Tuota jotain omaan ruokapöytään ainakin kesäaikaan omalla takapihalla, terassilla, kukkaruukussa tai missä tahansa.

– Ratkaisu on niinkin helppo kuin luontoaktiivisuuden lisääminen. Ei sillä kaikkia ongelmia ratkaista, mutta vahvistetaan varmasti meidän kaikkien immuunijärjestelmäämme ja sitä kautta parannetaan terveyttä, Ilkka Repo toteaa.

Järjestöt aikovat talkoovoimin hoitaa uhanalaisia perinneympäristöjä, torjua vieraskasvilajeja ja kannustaa luonnossa liikkumiseen.

Luonto on tehokas lääke masennukseen ja stressiin. Jo 20 minuuttia metsässä vaikuttaa aivoihisi ja saa sinut paremmalle tuulelle.

Näin luonto hoitaa:

• muutama minuutti metsässä: verenpaineesi laskee.

• 20 minuuttia metsässä: tunnet, miten mielialasi kohenee.

• 1 tunti metsässä: tarkkaavaisuutesi paranee.Nujerra ahdistus, laske verenpainettaMetsässä oleskelu vaikuttaa elimistöön jo muutamassa minuutissa: verenpaine laskee, sydämen syke rauhoittuu ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee.

• 2 tuntia metsässä: elimistösi puolustuskyky paranee.

• 60 prosenttia elinympäristöstäsi pitäisi olla luontoa, jotta voisit hyvin.

• 300 metriä on pisin kävelymatka, joka hyvässä asuinympäristössä on lähimpään metsään tai puistoon.

• 96 prosenttia suomalaisista määrittelee itsensä luontoihmisiksi.

Metsässä samoilu on tehokasta terapiaa. Luonto parantaa mielialaasi jo muutamassa minuutissa ja hoitaa aivojasi yhtä konkreettisesti kuin mielialalääke.

”Luonnon vaikutusta mielenterveyteen vähätellään. Sitkeästi uskotaan, että vain ihmisten välinen vuorovaikutus hoivaa mieltä, vaikka tosiasiassa myös ympäristöllä on syvällisiä terapeuttisia vaikutuksia”, ekopsykologi Kirsi Salonen sanoo.